Tilojen käyttöastetta haluttiin kasvattaa uutta teknologiaa hyödyntäen. Tilojen käyttäjät ja sidosryhmät otettiin huomioon, ja lukuisat tietojärjestelmät saatiin keskustelemaan keskenään. Syntyneen mobiilisovelluksen avulla tilojen käyttö helpottui ja käyttöaste nousi yli 26 prosenttiyksikköä (yli kaksinkertaiseksi).

Teollisuuden kunnossapito kaipasi tarkkuutta ja reaaliaikaista tietoa työn avuksi. IoT-sensorit asennettiin oikeisiin paikkoihin, ja eri tietojärjestelmiä ja tietomalleja hyödyntäen luotiin reaaliaikainen AR-näkymä huoltohenkilön avuksi. Nyt oikea huoltokohde näkyy näkökentässä, ja apuna on reaaliaikainen tieto.

Tavalliseen kerrostaloasumiseen kaivattiin arjen palveluja. Asukkaat, omistajat ja palveluntarjoajat koottiin yhteen palveluun, josta on helppo valita ja hankkia haluamansa palvelu asumisen ja arkielämän tueksi. Asukastyytyväisyys kasvoi ja vanhat toimintamallit muuttuivat. Konsepti vietiin myös muihin kohteisiin.

Suoritustuloksia oli mitattu jo pidemmän aikaa, mutta niihin vaikuttavia tekijöitä ei oltu tunnistettu vielä konkreettisesti. Tulostietojen klusteroinnilla ja vahvistettua oppimista (Bayesin teoreema) hyödyntävällä teknologialla kyettiin luomaan alusta, joka pystyy luomaan tulosennusteita.

Nykyinen tuotepohjainen liiketoimintamalli jäi kilpailun puristukseen. Asiakkaat olivat valmiita vaihtamaan kertahankinnat palvelumaksuihin ja palvelutasomittareihin. Prosessimittaroinnin kehittämisen myötä sekä toimittajalle että tilaajalle syntyi reaaliaikainen kuva liiketoiminnan nykytilasta ja sen kehityspotentiaaleista.